Uusi video. Lupaan kirjoittaa viikonloppuna.

Vlog #2 <3

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja video enemmän kuin 420 kuvaa sekuntissa.

 VLOGI 1

Tarttuvaa kuin Intian katulapset.

Tervehdys kaikille 6 lukijalleni, unohtamatta muita.

Kipeä tyttöystävä, läheisyys ja terve poikaystävä ei ilmeisesti ollut paras combo viikonlopulle.

Olen siis kipeä, en pahasti, mutta kuitenkin. Syytän tästä Hillaa (fagot). Noh, oma vikani se oli.

 Aamu. Aamu? Miksi? Kuka on keksinyt aamut? En pidä niistä yhtään, etenkään kun heräät siihen, että suusta ei tule ääntä ja nenä on kuin saksalaisella juopolla.
Lähdin kuitenkin kouluun, ja uhmasin elämääni kuin mikäkin supersankari. Tältä minusta ainakin tuntui. Kestinkin 2 Panadolin voimalla 2 tuntia, mutta siihen se jäi.
Toinen näistä tunneista oli ryhmänohjaajan tunti, jossa valitsimme luokkamme puheenjohtajan.
Kuulessani sanat "valitsemme" ja "puheenjohtaja" koin ihmeparantumisen, jonka voimalla voitinkin vaalit äänin 27-3.  Vaalien hävinnyt osapuoli vaikutti jokseenkin närkästyneeltä, mutta kuka ei olisi ollut? Hävitä nyt hikoilevalle kuumeiselle turakaiselle, joka ei kuitenkaan muista tehtäviään puheenjohtajana.

Lohjan lukion terveydenhoitaja on muuten kermaa terveydenhoitajien joukossa. Olen tainnut rakastua. Taas.

Olen aina ollut se jokaiseen minua vähänkään mukavasti kohtelevaan ihmiseen ihastuva poika.
Mutta nyt kun olen suhteessa näyttää siltä, että rakastun "onneksi" vain 30v itseäni vanhempiin naisiin. (sori Hilla)

Lähdin siis ihanan terveydenhoitajan jälkeen kotiin, yritettyäni ensin pitkittää aikaa jonka saan olla hänen hellässä huomassaan.
Tarkoitus oli kuvata vlogi, mutta en ole tarpeeksi masokisti siihen. (Kurkku kipeä)
Postaus jäi hieman lyhyeksi materiaalin puutteen takia. Toivottavasti huomenna on jotain mistä kertoa.

Nyt heihei! Pysykää terveinä :)

Lohja tänään ja nyt.

Hei, ja tervetuloa. Jos siihen on aihetta.

Ensiksi kerron teille aamusta.
Aamut ovat ihmisen pahimmat viholliset, kuka tahansa olitkin. Kaikki vihaavat aamuja, paitsi Hilla. Hilla rakastaa aamuja. Parisuhteemme paras combo.

Tämä päivä meni koulussa hyvin verkkaisesti. En tavalliseen tapaani ymmärtänyt puoliakaan pitkän matematiikan tehtävistä, mutta en usko että olen ainut.
Koulun jälkeen aikomuksenani oli kuvata vlogia aurlahden läheisellä pikkurannalla, josta ei kuitenkaan tullut mitään. Tai. No, vlogista kyllä tuli, mutta jostain syystä koneeni petti minut, kuin Justin petti faninsa sylkiessään heidän päällensä (http://i4.mirror.co.uk/incoming/article2096122.ece/ALTERNATES/s615/%C2%A3%C2%A3-justin-bieber-spitting-on-fans-toronto-2096122.png)

Myöhemmin lähdin ulos katsomaan sorsia, jotka eivät näyttäneen pelkäävän minua yhtään, toisinkuin junassa istuneen tytön äiti.
Saanko isona lemmikiksi sorsan? Hilla? Saanhan?

Toisinsanoen: Lohja on yhtä kuollut kuin ennenkin, paitsi iloinen dna kaupan myyjä, joka sai minut myyntipuheillaan puhuttua ympäri. Olen huomenna ikivanhan Nokia Lumian omistaja.
Parempi kuin ei mitään? Tuskinpa.

Kirjoittamisesta ei tule mitään. Ei myöskään videoiden leikkaamisesta.
Tarvitsen aiheen.

Hoppe kiittää ja kuittaa.

Turakaisen neitsyys. Tampere-Helsinki-Lohja

Moi uudet ja vanhat lukijat!

Viikonloppu meni aivan liian nopeasti. Taas.
Olen tällä hetkellä bussissa matkalla takaisin Lohjalle, mutta ennen sitä, kerron päivän kohokohdat.


Kun viimeinkin eilen illalle saimme blogimme valmiiksi Hillan kanssa, olimme rättiväsyneitä, mutta tyytyväisiä työmme tulokseen.
Loppu yö sujuikin juuri niinkuin sen pitikin sujua, eli liian pienessä sängyssä vierekkäin nukkuen.

Aamulla herätessäni näytin hieman hipin ja lintuflunssaisen kanan sekoitukselta, ja siltä olen näyttänytkin koko päivän.
Aamiaiseksi pääsin (jouduin) maistamaan opiskelijaelämää syömällä vettyneiksi keitettyjä ylikypsiä nuudeleita, jotka olisivat käyneet
paremmin listojen tiivistämiseen kuin syömiseen. Tämä ei tarkoita että olisin huono kokki, pikemminkin hajamielinen.

n. kello 12:00 lähdimme katsastamaan Hillan kanssa Tampereen Koskikeskusta, jossa odotin innolla skeittikauppaa, jonka nimeä en tähän hätään muista.
Päästyämme kaupan sisälle, elättelin toiveta siitä, että saisin ostettua uudet renkaat lonkkariini, mutta ei. Ei minulla ole rahaa siihen.
Miksi edes kuvittelin?
Unelmieni murskautuessa osoitin mieltäni seuraavan puolituntia. Ethän huomannut Hilla? Ethän?
Ollessani maailman hirveintä seuraa ennenkuin pääsin tuhoutuneista unelmistani yli, olimme jo päässeet takaisin Hillan kämpälle.

Iltapäivällä lähdimme rautatieasemalle päin, ja Hilla saattoi minut junalle asti, sillä eihän tälläinen Lohja-turakainen osaisi sellaista yksin tehdä.
Päästyäni junaan tunsin itseni kuuluisaksi ristiretkeilijäksi matkalla kohti tuntematonta, joka oli Helsinki. (Tai niinkuin Lohjalla sanotaan "Tsadi (stadi)")

Junamatkasta puolet meni oikein sukkelasti, lukuunottamatta sitä, että vieressäni istui n. 9v tyttö ja toisella penkkirivillä hänen vainoharhainen äitinsä,
joka ei irrottanut katsettaan minusta ennen kuin hän siirtyi tyttärensä kanssa toiseen vaunuun. Näytänkö muka pedofiililtä?

Matkan toinen puolisko oli.. Noh.. Sanotaanko vaikka, että tänään oli huono päivä rikkoa puhelimensa ja lukea kirjansa loppuun.

Selvittyäni Helsinkiin, olin jo aikeissa kuvata jonkunnäköisen vlogin, mutta hyvää paikkaa etsiessäni mietin kuinka idiootilta mahdan näyttää kun puhun yksin kameralle.
Siellä sitäpaitsi tuulikin.
Ainiin! Onse kumma, kun näin monen tuhannen vuodenkin jälkeen miehet, mukaanlukien minä, eivät vieläkään osaa tähdätä pönttöön.
t: Asiakas rautatieaseman vessasta

Etsiessäni hyvää paikkaa vlogata käytin niin paljon aikaa, että en ehtinyt bussiini. Olin siis jumissa Helsingissä vielä tunnin.
Kävin ostamassa 2 sämpylää ja yritin koota itseäni kuvaamaan sen videon, mutta aina kun olin aloittamassa, niin tuntui että kaikki maailman ihmiset olisivat katselleet mitä teen.
Olen nyhverö, myönnetään.

Kun kello viimeinki, ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen oli tarpeeksi paljon, että pystyin lähteä Kampin linja-auto asemalle päin, niin huomasin 2 n. 16v tyttöä.

Ensin näin kuinka he menivät pyytämään intialaiselta naiselta 4e Tampereelle. Naisen kieltäydyttyä he menivät erään miehen luokse kysymään 4e Tammisaareen.
Seuraavaksi he tulivat minun luokseni ja kysyivät:
"Hei! Saadaksme 4e et me päästää Tuusulaa?"
"Eiks se äsken ollut tampereelle?" Vastasin.
"oli!" vastasi toinen tyttö.
"eikä ollut" Vastasi toinen.
Nauroin ja annoin tytöille 4e. Samalla tajusin, että minulla ei todellakaan ole varaa antaa tuntemattomille tytöille vähistä rahoistani mitään.
Vastalahjaksi sain vaisun kiitoksen, johon en ollut ollenkaan tyytyväinen.

Nyt siis istun bussissa harmaassa ja aneemisessa tunnelmassa matkalla kohti lohjaa.
Allekirjoittanut kiittää ja kuittaa. Vlogi aiheita saa antaa, kuten myös kritiikkiä.

Täydellinen aloitusotsikko tähän.

Moi!
Kuten ylempää näkee, olen aina ollut huono keksimään otsikoita. Ja koska Hilla väkertää blogin värien kanssa, niin en saanut apua häneltäkään.

Asiaan!
Tervetuloa kaikille lukijoille, jos niitä nyt sattuu olemaan jo tässä vaiheessa. Aivan ensiksi haluan sanoa, että olen todella todella todella innoissani Blogin aloittamisesta. Kyllä kirjoitin blogin isolla, koska se on minulle hyvin suuri asia tällä hetkellä. Se tuntuu eräältä pakokeinolta päästä pois maailman pahuudesta, ja kotipaikkakuntani Lohjan kylmyydestä.
Blogini on "live kertomus" nuorestaparista, jonka osapuolet asuvat eri paikkakunnalla. Toisinsanoen kirjoitan elämästäni Lohjalla ja Hilla elämästään Tampereella, unohtamatta yhteistä aikaamme viikonloppuisin.
Tarkoituksena olisi myös vlogailla, mutta siitä lisää hieman myöhemmin. Nyt voisin esitellä hieman toisiamme:

Ajattelin, että olisi hyvä idea jos Hilla kertoisi minusta ja minä Hillasta, mutta koska hänellä on pääkipeä värien kanssa vekslailusta, (naiset) niin joudun tekemään sen yksin.


Hilla minun näkökulmasta:
Tapasin Hillan yläasteella, ja hän oli mielestäni aivan liikaa paineita ottava ylisuoriutuja koulussa ja muissa tehtävissä. Jostain syystä rakastuin häneen silti.
Hän on ollut yhdessä minun kanssani nyt n. 5 kuukautta, johon on mahtunut paljon hyvää ja myös pahaa.
"Pahaa" on ehkä huono tapa ilmaista asia, koska se kuulostaa monikolta. Pahalla tarkoitan enemmänkin Hillan muuttoa Tampereelle opiskelemaan.
Kun mietin asiaa nyt, niin se ei itseasiassa ollutkaan niin paha asia. Saan aikaa opiskelulle, ja niin saa Hillakin.
Ainiin, se Hilla.
Hilla pitää ratsastuksesta ja tanssista, ja onkin harrastanut molempia 10vuotta. Nyt tosin molempiin tulee ainakin pieni paussi, koska opiskelijana rahat ja aika eivät riitä sellaiseen.
Luonteesta voisin kertoa sitä, että Hilla on paljon hiljaisempi kuin minä. Ainakin näin luullaan. Tosiasiassa Hilla on avoin ja taiteellinen tytteli, joka uskaltaa sanoa mielipiteensä ääneen.
Anteeksi, en osaa kirjoittaa muista ihmisistä.  (Enkä itsestänikään näin jälkiviisaana).


Minä omasta näkökulmasta:
Nimeni: Hoppe ei suinkaan ole oikeasti Hoppe, vaan Hannu-Pekka junior Sinervä. Voitte vain arvata kuinka paljon olen joutunut kärsimään, sekä myös nauttimaan tästä. Tämä kertoo ehkä enemmän isäni mielikuvituksettomuudesta, kuin minusta, Mutta minun mielestäni nimi on puoli ihmistä, joten kerroin sen kuitenkin.
Synnyin Tammisaaressa, jonka jälkeen äitini pyörtyi ja meinasi kuollakin. Olin todella iso vauva, jonka sukupuolesta ei oltu aivan varmoja ja joskus tuntuu, että olen sellainen vielä edelleenkin.
Luonteestani voisin sanoa sen verran, että olen hyvin huomionhakuinen ja rakastan huomion keskipisteenä olemista. Elämänkatsomukseni muista ihmisistä on se, että haluan antaa kaikille ihmisille mahdollisuuden.
Inhoan ihmisten erottelua erilaisuuksien mukaan, koska mielestäni kaikki ihmiset ovat täysin samanarvoisia.
Paitsi aidosti pahat ihmiset. He eivät ansaitse elämää. Kuulostaa karulta, mutta kun sitä rupeaa miettimään, niin se ei oikeastaan olekkaan.
En taida osata kirjoittaa itsestänikään. Tai sitten se johtuu väsymyksestä, jota monen tunnin univelka tuottaa.


Lopuksi haluaisin vielä pyytää aiheita vlogiin. Vlogauksen tekeminen on aina kiinostanut, koska mielestäni mielipiteet tarvitsevat kasvot. Kasvot kertovat kaiken.

Tässä oli ensimmäinen postaukseni. Kritiikkiä saa antaa. (Ja niitä aiheita)