Tarttuvaa kuin Intian katulapset.

Tervehdys kaikille 6 lukijalleni, unohtamatta muita.

Kipeä tyttöystävä, läheisyys ja terve poikaystävä ei ilmeisesti ollut paras combo viikonlopulle.

Olen siis kipeä, en pahasti, mutta kuitenkin. Syytän tästä Hillaa (fagot). Noh, oma vikani se oli.

 Aamu. Aamu? Miksi? Kuka on keksinyt aamut? En pidä niistä yhtään, etenkään kun heräät siihen, että suusta ei tule ääntä ja nenä on kuin saksalaisella juopolla.
Lähdin kuitenkin kouluun, ja uhmasin elämääni kuin mikäkin supersankari. Tältä minusta ainakin tuntui. Kestinkin 2 Panadolin voimalla 2 tuntia, mutta siihen se jäi.
Toinen näistä tunneista oli ryhmänohjaajan tunti, jossa valitsimme luokkamme puheenjohtajan.
Kuulessani sanat "valitsemme" ja "puheenjohtaja" koin ihmeparantumisen, jonka voimalla voitinkin vaalit äänin 27-3.  Vaalien hävinnyt osapuoli vaikutti jokseenkin närkästyneeltä, mutta kuka ei olisi ollut? Hävitä nyt hikoilevalle kuumeiselle turakaiselle, joka ei kuitenkaan muista tehtäviään puheenjohtajana.

Lohjan lukion terveydenhoitaja on muuten kermaa terveydenhoitajien joukossa. Olen tainnut rakastua. Taas.

Olen aina ollut se jokaiseen minua vähänkään mukavasti kohtelevaan ihmiseen ihastuva poika.
Mutta nyt kun olen suhteessa näyttää siltä, että rakastun "onneksi" vain 30v itseäni vanhempiin naisiin. (sori Hilla)

Lähdin siis ihanan terveydenhoitajan jälkeen kotiin, yritettyäni ensin pitkittää aikaa jonka saan olla hänen hellässä huomassaan.
Tarkoitus oli kuvata vlogi, mutta en ole tarpeeksi masokisti siihen. (Kurkku kipeä)
Postaus jäi hieman lyhyeksi materiaalin puutteen takia. Toivottavasti huomenna on jotain mistä kertoa.

Nyt heihei! Pysykää terveinä :)